Vapaa suostumus ei ole kaupan

Feministit ympäri maailman taistelevat sen puolesta, että raiskaus ja muu seksuaalinen väkivalta alettaisiin määritellä sekä laissa että arkiymmärryksessä suostumuksen puutteen kautta. Näkemyksemme mukaan vain seksin jokaisen osapuolen selkeästi ja innostuneesti ilmaisema, vapaasta tahdosta antama suostumus on riittävä edellytys eettiselle seksille. Toisin sanoen ihminen, joka on sukupuoliyhteydessä tai tekee muita seksuaalisia tekoja ilman varmuutta tekojensa kohteen vapaaehtoisesta suostumuksesta, syyllistyy aina raiskaukseen tai seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Suomessa usean eri kansalaisjärjestön yhteistyössä toteuttama Suostumus2018-kansalaisaloite keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta syksyllä 2018. Aloitteen perusteluissa todetaan: ”Vapaasta tahdosta annettu suostumus sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaaliseen tekoon on keskeinen yksilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojan kannalta.” Myös oikeusministeriön työryhmä on viimein ehdottanut lainsäädännön uudistamista siten, että seksi ilman toisen osapuolen vapaaehtoista suostumusta olisi jatkossa raiskaus. Lainsäädännön muutos parantaisi uhrien oikeudellista asemaa. Lisäksi se ohjaisi yhteiskunnassamme sosiaalisesti jaettua ymmärrystä siitä, mitä raiskaus ja seksuaalinen väkivalta ovat, oikeaan, ihmisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja uhrien ihmisarvoa kunnioittavaan suuntaan.

Olen kuitenkin huomannut, että feministeillä ja monilla muilla lakimuutosta kannattavilla henkilöillä on hyvin eriäviä näkemyksiä siitä, miten vapaa suostumus määritellään. Osa lakiehdotuksen kannattajista on esimerkiksi sitä mieltä, että suostumuksen seksiin voi ostaa rahalla. Minä ja monet muut feministit puolestaan pidämme selvänä, että vaatimus vapaaehtoisesti annetusta suostumuksesta tarkoittaa käytännössä myös seksin oston kieltoa. Pyrinkin tässä kirjoituksessani perustelemaan, miksi mielestäni on täysin epäjohdonmukaista kannattaa sekä vapaaseen suostumukseen perustuvaa raiskauslainsäädäntöä että seksin oston hyväksyttävyyttä.

Mitä vapaa suostumus merkitsee?

Prostituoidut ovat taustaltaan pääasiassa työväenluokkaisia ja köyhiä naisia. Rikkaissa Länsi-Euroopan maissa suurin osa prostituoiduista on peräisin köyhemmistä lähtömaista, kuten eri puolilta Itä-Eurooppaa ja Afrikkaa. Arvioiden mukaan esimerkiksi sekä Saksassa että Espanjassa jopa 90% prostituoiduista on ulkomaalaisia. Suomessakin ulkomaalaisten prostituoitujen osuuden arvellaan olevan noin puolet. Tutkimusten ja prostituutiosta selviytyneiden naisten omien kertomusten mukaan suurin osa prostituoiduista haluaisi lopettaa seksin myynnin, jos se vain olisi mahdollista.

Seksinostajista valtaosa on miehiä. Heidän oikeutta ostaa seksiä perustellaan usein sillä, että ”seksityö on työtä” ja ”naiset itse valitsevat myydä seksiä”. Nykyjärjestelmän sisällä on kuitenkin täysin absurdia puhua ”vapaista valinnoista” työmarkkinoilla. Etenkin köyhien ja työväenluokkaisten ihmisten on usein suostuttava tarjolla oleviin työmahdollisuuksiin, vallalla oleviin työehtoihin ja epäasialliseen kohteluun työpaikalla vastoin omaa tahtoaan. Ei siis ole kyse ”vapaista valinnoista”, vaan systeemissä selviytymisestä. Toisin sanoen työhön ja työoloihin suostutaan hyvin usein vastentahtoisesti, enemmän tai vähemmän pakon sanelemina.

On siis olemassa suuri ero ”suostumuksen” ja ”vapaan suostumuksen” välillä. Vapaa suostumus tarkoittaa, että suostumusta ei ole annettu minkäänlaisen suoran tai epäsuoran pakon, uhan tai manipuloinnin, tai valtatasuhteiltaan epätasa-arvoisen neuvottelun tuloksena. Siinä missä pelkkä suostumus voi olla osittain vastentahtoinen, vapaan suostumuksen taustalla on aina yksilön oma aito halu osallistua siihen, mihin suostumuksensa antaa.

Minä ja monet muut seksin ostoa vastustavat feministit näemme, että taloudellisen selviytymisen tarve on suurimmalle osalle ihmisiä niin pakottava tekijä, että työnteon yhteydessä ei ylipäänsä voi puhua ”vapaasta suostumuksesta”. Samaa logiikkaa noudattaen myös seksikaupan yhteydessä on täysin absurdia puhua vapaasta suostumuksesta – ja kuten jo todettu: seksi ilman vapaata suostumusta on raiskaus.*

Koska vasemmiston keskuudessa vallitsee ymmärrys kapitalistisesta työväen riistosta, luulisi ”sex work is work”-sloganin toimivan seksinoston eettisyyttä puolustavana argumenttina vain hyvin oikeistolaisissa piireissä. Hämmästyksekseni kuitenkin osa itseään vasemmistolaisiksi kutsuvista ihmisistä käyttää nimenomaan ymmärrystä kapitalistisesta työväen riistosta seksinoston ja parittamisen oikeutuksena. He pyrkivät oikeuttamaan yhden hyväksikäytön muodon sillä perusteella, että kaikki muukin työ on hyväksikäyttöä. Sen sijaan siis, että pyrkisivät taistelemaan kaikkea kapitalistista riistoa vastaan, he haluavat laajentaa moraalisesti hyväksyttyä kapitalistisen riiston piiriä. Heidän ajatusketjunsa vaikuttaa olevan, että koska työntekijöiden taloudellinen, fyysinen ja terveydellinen riisto on joka tapauksessa mahdollista, niin myös seksuaalinen hyväksikäyttö pitäisi sallia.

Vasemmistolaiset ovat kuitenkin perinteisesti nimenomaan vastustaneet markkinavoimien tunkeutumista kaikille sosiaaliseen elämän osa-alueille sekä inhimillisten suhteiden tuotteistumista ja välineellistymistä, mikä tekee tiettyjen ”vasemmistolaisten” hanakasta seksiteollisuuden puolustamisesta vieläkin irvokkaampaa.

Etenkin radikaalin vasemmistolaisen valta-analyysin keskiössä vallitsee ymmärrys siitä, että kaikki sortojärjestelmät pysyvät pystyssä osittain sorrettujen ryhmien suostumuksen ansiosta, ja että alistuminen sortajien vallan alle on sorrettujen selviytymismekanismi vallitsevissa olosuhteissa. On siis epärealistista ja empatiakyvytöntä vaatia, että sorretut kykenisivät ja osaisivat aina suoraan vastustaa kokemaansa sortoa. Tämän empatiakyvyn tulisi ulottua myös seksiteollisuudessa hyväksikäytettyihin naisiin.

Seksin ostamiseen myötämielisesti suhtautuvat oikeistolaiset tahot tietysti väittävät, että taloudellisen selviytymisen tarve kapitalistisessa patriarkaatissa ei toimi niin pakottavana tekijänä suostumuksensa myyvälle henkilölle, että seksinostoa voisi pitää seksuaalisena hyväksikäyttönä – kieltäväthän he koko luokkasorron olemassaolon. Oikeistolaistenkin soisi silti ymmärtävän, että varakkaan henkilön ei ole eettistä käyttää hyväkseen sitä, että joku toinen joutuu turvautumaan prostituutioon eli altistamaan itsensä ei-toivotuille seksuaalisille teoille selviytyäkseen. Seksuaalisuus on niin intiimi ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta merkittävä asia, että vaatii melkoista empatiakyvyttömyyttä ja itsekkyyttä ajatella, että kenenkään pitäisi joutua suostumaan seksiin mistään muusta syystä kuin omasta seksuaalisesta halusta.

Suostumus2018-aloitteessa huomioidaan ilokseni epätasa-arvoisten valta-asemien vaikutus siihen, voidaanko suostumusta pitää vapaasti annettuna. Aloitteen mukaan kyseessä on raiskaus esimerkiksi, jos ”tekijä väärinkäyttää luottamus-, auktoriteetti- tai valta-asemaa”.

Kolmen vuoden takainen #MeToo-liike onnistui viimeistään tekemään näkyväksi esimerkiksi työpaikoilla tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön ja valta-asemien väärinkäytön yleisyyden. Etenkin poliittisen vasemmiston keskuudessa yleinen mielipideilmasto #MeToon jälkeen vaikuttaakin olevan sellainen, että esimerkiksi työpaikan (eli taloudellisen toimeentulon) tarjoaminen seksuaalisia tekoja vastaan tai seksin ehdottelu omille taloudellisesti riippuvaisessa asemassa oleville alaisille katsotaan sekä valta-aseman väärinkäytöksi että seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Tällaisessa tilanteessa esimies nimittäin hyödyntää asemaansa tavalla, joka loukkaa alaisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Täysin samalla logiikalla yhteiskunnallisesti etuoikeutetussa asemassa oleva rikas mies, joka tarjoaa taloudellisesti riippuvaisessa asemassa olevalle naiselle rahaa (eli taloudellisen toimeentulon) seksuaalista kanssakäymistä vastaan, syyllistyy oman valta-asemansa väärinkäyttöön. Ei siis ole loogisesti ja moraalisesti johdonmukaista vaatia, että juuri prostituution kontekstissa rakenteellisesta valta-asemasta nauttiva henkilö saisi hyödyntää asemaansa seksuaalisia palveluksia havitellessaan, mutta muissa konteksteissa ei.

On myös todella huomionarvoista, että jos prostituution kohdalla noudatettaisiin samoja paikallisia hygienia- ja turvallisuusmääräyksiä kuin muidenkin töiden yhteydessä, tekisi se prostituution harjoittamisesta niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa käytännössä mahdotonta. Erityisesti tämän takia ”sex work is work”-argumentti on täysin kelvoton.

Jatkuvan, innostuneen suostumuksen ja kaupallisen seksin välinen ristiriita

Patriarkaalisissa yhteiskunnissa naisten velvollisuudeksi on perinteisesti nähty ”antaa seksiä” miehille, mutta nykyaikana ymmärrys alkaa onneksi liikkua siihen suuntaan, että seksissä ei ole kysymys ”antamisesta” ja ”saamisesta” tai ”ottamisesta”, vaan yhteisesti jaetusta kokemuksesta, jonka tulisi olla nautinnollinen kaikille osapuolille. Feministit ovatkin viime vuosina korostaneet innostuneen suostumuksen merkitystä eli sitä, että seksin kaikkien osapuolten tulee osoittaa aitoa, omasta seksuaalisesta halusta kumpuavaa kiinnostusta seksiä kohtaan.

Suostumus2018-aloitteessakin todetaan, että kyseessä on raiskaus ”jos henkilö, joka on suostumuksensa nojalla osallistunut sukupuoliyhteyteen, ilmaisee myöhemmin joko sanoin tai käyttäytymisellään, ettei hän enää halua osallistua siihen”, mutta syyllinen jatkaa sukupuoliyhteyttä siitä huolimatta. Seksiin vaaditaan siis kaikkien osapuolten jatkuva, innostunut suostumus. Esimerkiksi uhrin passiivisuus tai kivun ilmaisu ovat merkkejä siitä, että suostumusta ei enää ole.

Jatkuvan ja innostuneen suostumuksen vaatimus on täysin yhteensopimaton seksikaupan  kanssa. Jatkuvan suostumuksen vaatimus tekee nimittäin mahdottomaksi sen, että seksin kestoa tai sisältöä voitaisiin sopia pitävästi etukäteen. Seksuaalinen halu puolestaan on seksikaupan yhteydessä lähes aina yksipuolista eli vaatimus molemminpuolisesta innostuneesta suostumuksesta ei toteudu.

Seksinostajat ovat omilla internetsivustoillaan hyvin avoimia siitä, että prostituoitujen ”suostumus” on usein kaikkea muuta kuin vapaasti ja innostuneesti annettu – ja että he, ostajat, eivät siitä välitä. The Invisible Men Project  on kerännyt yhteen satoja seksinostajien prostituoiduista kirjoittamia arvosteluja, joissa he käytännössä tunnustavat syyllistyneensä raiskauksiin, vaikka eivät sitä itse myönnä tai edes ymmärrä. Miesten kirjoituksissa toistuu valitus naisten passiivisuudesta ja haluttomuudesta sekä kyvyttömyydestä peitellä kokemaansa kipua ja vastenmielisyyttä. Miehet ovat hyvin avoimia omasta väkivaltaisuudestaan ja naisvihamielisyydestään sekä siitä, että eivät välitä onko nainen tilanteessa vapaaehtoisesti vai ei.

Monilla seksinostoon myötämielisesti suhtautuvilla liberaaleilla ja vasemmistolaisilla vaikuttaakin olevan selkeät kaksoisstandardit sille, minkä he laskevat vapaaksi suostumukseksi ”tavallisessa elämässä” ja minkä kaupallisen seksiteollisuuden puitteissa. Tämä kognitiivinen dissonanssi tulee hyvin esille suomalaistenkin liberaalien hehkuttamassa, yläasteikäisille pojille suunnatussa kirjassa Respektiä – seksikirja pojille. Kirjassa opetetaan, että seksin tulisi olla mukavaa ja perustua molemminpuoliselle nautinnolle, mutta myös kannustetaan masturboimaan kaupalliselle pornolle (eli kuvatulle prostituutiolle) siitä huolimatta, että kirjassa jopa rehellisesti myönnetään, että pornoelokuvissa seksiä harrastavat ihmiset usein vain näyttelevät nautintoa, eivätkä välttämättä oikeasti edes halua seksiä juuri sillä hetkellä. Minun on vaikea uskoa, että pornoliberaalit ja sovinistisosialistit eivät näe näiden ohjeiden keskinäistä ristiriitaa.

Kun YLE julkaisi viime kesänä useamman jutun Suomessa prostituutioon kytkeytyvästä ihmiskaupasta, täyttyivät juttujen kommenttiosiot seksinostajien puolustajista. Osa oli sitä mieltä, että ihmiskaupan uhreja hyväksikäyttäneitä miehiä ei voida syyttää raiskaajiksi, sillä ”eihän ostaja voi mitenkään tietää varmasti onko seksinmyyjä uhri vai ei”. He ovat toki oikeassa, että seksinostaja ei koskaan voi olla täysin varma siitä, onko heidän kohtaamansa seksinmyyjä ihmiskaupan tai parituksen uhri (tai alalla vain taloudellisen pakon sanelemana) – mutta näiltä neropateilta näyttää menevän täysin yli hilseen vaatimus, että jos et tosiaan voi olla varma seksikumppanisi vapaasta suostumuksesta, niin silloin ainoa eettinen ratkaisu on olla harrastamatta seksiä.  Jos kaikki noudattaisivat tätä ohjenuoraa, loppuisi seksinosto maailmasta.

Lopuksi

Tärkeä kysymys kuuluu: Haluammeko tukea seksuaalikulttuuria, jonka keskiössä on seksin perustuminen molemminpuoliselle seksuaaliselle halulle, toisen huomioimiselle, nautinnolle ja kunnioitukselle? Vai haluammeko tukea seksuaalikulttuuria, jossa seksi ja naisten kehot nähdään vaihtotavarana – jossa etuoikeutettujen ihmisten, pääasiassa miesten, on ihan okei hyväksikäyttää valta-asemaansa seksuaalista tyydytystä hakiessaan?

Entä miten voisimme onnistuneesti opettaa nuorille, että seksiin osallistuvien henkilöiden innostuneesti ja selkeästi osoittama suostumus sekä molemminpuolinen seksuaalinen halu, nautinto ja kunnioitus ovat välttämätön eettinen ehto seksiin ryhtymiselle, jos samaan aikaan kulttuurissamme pidetään sosiaalisesti hyväksyttynä sitä, että kumppanin innostuksen ja nautinnon puutteen voi vain ”hyvittää” rahalla?

Etenkin feministeille tulisi olla itsestään selvää, että miehet, jotka haluavat ja kokevat oikeudekseen hyödyntää seksuaalisesti sellaisten naisten kehoja, jotka eivät koe vastavuoroista seksuaalista halua, osoittavat patriarkaalisille miehille mitä tyypillisintä seksuaalista itsekkyyttä ja sadistisuutta.  Miesten itsekeskeistä seksuaalikäytöstä normalisoivat ideologiat ja instituutiot, joista nykyajan esimerkkejä ovat esimerkiksi porno- ja prostituutiopositiivisuus sekä valtioiden reguloimat bordellit, ovat patriarkaalisen raiskauskulttuurin vankimpia tukipilareita.

On myös tärkeää muistaa, että seksiteollisuus ja työelämä eivät tietenkään ole ainoita yhteiskunnan osa-alueita, joiden kontekstissa monet naiset suostuvat seksiin vastoin tahtoaan taloudellisen selviytymisen tarpeen pakottamina. Kuten olen kirjoittanut jo aikaisemmin, naisten täysi seksuaalinen vapautuminen on kollektiivisella tasolla mahdollista vasta sitten, kun naiset eivät ole enää taloudellisesti riippuvaisia miehistä.

Feministien tulee työskennellä samanaikaisesti sekä naisia sortavien makrotason rakenteiden purkamiseksi että vahvistettava jaettua moraalikäsitystä, jonka mukaan oman valta-aseman hyödyntäminen muiden kustannuksella on ehdottomasti väärin.**

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on tällä hetkellä suurelle osalle maailman naisia kaukainen utopia, mutta se on tavoite, jonka eteen meidän tulee taistella. 

***
Lisää aiheesta englanniksi:
Choice in an Unequal World
Choice is complicated
Consent Culture and Sex-Buying Cannot Co-Exist
Enthusiastic Consent and Prostitution are Incompatible
Full decriminalisation of prostitution colludes with the notion that a woman’s consent is negotiable
Prostitution and pornography: A historical view
Tell me if you still think prostitution is empowering
Women of colour speak out against prostitution

***
*Tärkeä oma keskustelunaiheensa on tietysti myös se, että minkä kaiken muunkin kuin seksin tulisi perustua yksilön täysin vapaalle suostumukselle, ja mihin puolestaan yhteisössä elämisen voidaan katsoa velvoittavan yksilöä vastoin tämän vapaata suostumusta – jos mihinkään.

** Etenkin rikkaissa länsimaissa ihmiset kuluttavat jatkuvasti myös monia muita täysin epäeettisiä palveluja ja tuotteita, mutta tässä nimenomaisessa kirjoituksessa keskityn juuri prostituutioon. Tarvitsemme todella isoja rakenteellisia muutoksia kaiken riiston poistamiseksi maailmasta. Mielestäni yksi ala-arvoisimmista argumenteista kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön puolustamiseksi onkin vedota johonkin toiseen tapaan, jolla köyhiä sorretaan – aivan kuin emme vastustaisi myös niitä! Ihmisten tulisi lopettaa kaikki turha kuluttaminen ja lisäksi tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, jotta elämän välttämättömyydet voitaisiin tuottaa kestävästi. Seksin ostamisen ja elämisen kannalta välttämättömien, vaikkakin nykyisten rakenteiden puitteissa epäeettisesti tuotettujen tuotteiden kulutuksen yksi merkittävä ero on se, että kukaan ei tarvitse muiden ihmisten seksuaalista hyväksikäyttöoikeutta selviytyäkseen, eikä seksinostosta pidättäytyminen vaadi mitään erityisiä ponnisteluja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s